Kira on paisunut. Nukkuu ja makoilee paljon. Saattaa kesken kaiken keittiössä lyödä ihan kulkureitille pitkin pituuttaan makaamaan, eikä kyllä siirry vaan odottaa toisten varovan ja kulkevan yli, jos siitä todellakin juuri nyt täytyy päästä ohi... Hih. Olisi pieni karvanleikkuu operaatio tiedossa, sillä synnytyksen siisteyden ja tissin löytämisen helpottamiseksi imettämisvaiheessa, pitäisi leikata pitkää karvaa lyhyemmäksi. Ei taida rouva pitää siitä, enkä oikein minäkään, meneehän hieno turkki hassun näköiseksi. Mutta käytännöllisyys ennen kaikkea. Ja tärkeintähän tässä on emän ja pentujen hyvinvointi.
Ihan oikeasti nyt jännittää! Ensimmäinen pentue kasvattajana, vastuu emästä ja pennuista painaa. Mutta se on sellaista iloista vastuuta, vaikkakin päässä pyörii myös kaikki ne kauhutarinat, mitä kaikkea voi mennä synnytyksessä pieleen... Pesä, tai itse asiassa kaksi pesää, on laitettu valmiiksi. Saa nähdä kumman niistä valitsee synnytyksen koittaessa, vai valitseeko kumpaakaan. Mutta valmiina ollaan iloiseen perhetapahtumaan.
Kunhan nyt ei kuitenkaan tätä wokkipannuani siihen hommaan valitse
Kommentit