Kira on viimeinkin saanut mouruamiset mouruttua, johan sitä kestikin peräti 8 päivää. Kotiin tulostakin on sentään jo useampi päivä, joten alkoihan tuo jo riittääkin. Liekö ollut Nickiä ikävä, kun piti sitä huudella niin kovasti? Nyt sitten vain jäämme odottelemaan, tuleeko viikon parin sisään uutta kiimaa. Jos ei tule... voimme kai ruveta puhuttelemaan Kiraa "mamiksi", tulevaksi sellaiseksi.

Tänään Kira on enimmäkseen vain nukkunut, ja syönyt. Tuntuu, että Kira laihtui hieman tuon kiiman aikana, joten olen yrittänyt tarjota nyt mahdollisimman hyvää ja tuoretta ruokaa, ja useammin päivässä, jotta saisi ylläpidettyä hyvän yleiskunnon, jos nyt sitten olisi pieniin päin. On tämä sitten ihanaa! Melkein kuin odottaisi itse perheenlisäystä. Mutta niin kai sitä odotankin välillisesti, on tuo kisu niin kiinteästi meidän perheen jäsen.